maanantai 13. joulukuuta 2010

Geenimanipulaatio Suomessa - Tarina halvan lihan himosta, gmo-patenttisoijasta ja vanhan intiaanin sukupuuttoon kuolleesta mustasta maissista

Otsikko selkosuomeksi : Geenimuunnellun rehun lisääntynyt käyttö Suomessa on huolestuttavaa
(Ajatuksia pikkupakkasen keskeltä aurinkoisesta Brysselistä ennen Strasbourgiin Euroopan Parlamentin kuukausittaiseen täysistuntoon lähtöä...)

Yle uutisoi tänään geenimanipuloidun karjarehun käytön voimakkaasta lisääntymisestä Suomessa. Suomalainen lihatuotanto on pitkälle soijavetoista soijarehun proteiinirikkauden takia. Geenimanipuloitua (GMO-) soijaa puolestaan käytetään karjan ruokana sen edullisuuden takia, vaikka geenimanipuloitujen kasvien ihmisille tuottamista terveysriskeistä ei ole vielä täyttä tietoa. Riskit eivät välttämättä ole kovin suuria, mutta se ei poista faktaa että puolueetonta tutkimustietoa on niukasti. Mahdolliset terveysriskit eivät ole kuitenkaan ainut tekijä, miksi GMO-rehun lisääntynyt käyttö on huolestuttavaa

Geenimanipuloidun rehun käyttö on tällä hetkellä Suomessa holtitonta, ja kuluttajien onkin hankala ellei mahdoton saada tietoa onko lihatuotteen valmistuksessa eli karjan rehuna käytetty GMO-rehuja ellei tuotteessa ole erikseen mainintaa geenimanipuloimattomuudesta. Suurimmat rehutalot ja Valio eivät käytä tällä hetkellä GMO-rehuja, mikä helpottaa hieman mietteliästä kuluttajaa. Joka tapauksessa tuotantoketjut ovat hämärtyneet, koska tieto maatilojen käyttämistä rehulaaduista ei kulkeudu kaupan tiskiin.GMO-rehut tuodaan pääosin Etelä-Amerikasta, mitä ei voi pitää sitäkään kovin ekologisena. Tosin sieltä se soija muutenkin tulisi.

Geenimanipulaation suurimmat uhat ovat mielestäni ruokatuotannon monopolisoitumisessa ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisessä. Geenimanipuloidut lajikkeet ovat mahdollistaneet ruokatuotannon monopolisoitumisen, joka tapahtuu suurten ylikansallisten ruoka- ja rehukonsernien toimesta. Nämä jättikonsernit käyttävät häikäilemötöntä valtaa suhteessa soijan ja maissin viljelijöihin patentoimiensa GMO-lajikkeiden avulla. Perinteiset luonnolliset kasvilajikkeet ovat ns.  ”open source” –lajeja, kun taas patentoidut GMO-lajit ovat amerikkalaisten yritysjättien tuotekehittelyn tulosta, ja lajikkeita viljelevät sopimusviljelijät ovatkin erittäin tiukan kontrollin alla. Jättimaisten amerikkalisten ruokayhtiöiden valta lisääntyy geenimanipulaation yleistyessä maailmassa.

GMO-viljelyn mielestäni toiseksi suurin, luonnon kannnalta tosin suurin riski on luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen lajikemäärän vähetessä. Tämä puolestaan tapahtuu siten, että esim. Meksikossa gmo-maissilajikkeet risteävät dominoivasti perinteisten lajikkeiden kanssa, mikä johtaa siihen, että eri maissilajikkeiden määrä pienenee sadoista muutamiin. Ja kun lajikkeet ovat patentoituja, niin esimerkiksi Yhdysvalloissa on esimerkkejä joissa rehuteollisuus on haastanut oikeuteen pienviljelijöitä siitä hyvästä, että heidän pellollaan kasvaa tuulipölytyksen takia ”pellot vallannutta” patentoitua geenimaissia. Lisäksi geenimanipulaation sivutuotteena on Yhdysvalloissa kehittynyt mm. kasvimyrkkyimmuuneja superrikkaruohoja, joihin eivät edes leikkuupuimurit pysty. Kuulostaa hauskalta jos ei olisi totta.

Elintarvikelainsäädännöllä tulisi turvata Suomessa kuluttajille läpinäkyvät lihanjalostusketjut ja geenimanipuloitujen tuotteiden käyttö tulisi kieltää lailla koko EU:ssa. Ongelman perimmäinen syy ei kuitenkaan ole elintarvikejättien härskeissä otteissa, vaan Länsimaiden kyltymättömässä halvan lihan himossa. Niin kauan kuin lainsäädäntö salliin gmo-rehut ja kuluttajat eivät ala vaatia kunnollisia tuotemerkintöjä, niin gmo:n käyttö laajenee entisestään. 

Me lihansyöjätkin voimme ajatella vastuullisesti!

Hyvä kysymys on myös se tarvitseeko lihan sitten olla ylipäätään niin halpaa, tai onko kaupasta pakko ostaa halvinta lihaa. Saman proteiinipitoisuuden ravintoon saa kasviksillakin, joten vähempi/harvempi lihansyöminen riittäisi ravintoympyrän kannalta meille kaikille. Parempaa lainsäädäntöä odotellessa voi  turvallisesti ostaa Valion tuotteita ja välttää gmo-lihan syömisen ostamalla vain ”ei-gmo” –merkittyjä tuotteita tai luomua. Niin se suomalainen elintarviketeollisuuskin saadaan hereille. Ja rempsein urho tai urhotar taistelee geenisoijaa vastaan alkamalla kasvissyöjäksi tai alkamalla metsästää ja syödä riistaa. Loheakaan ei taideta soijalla ruokkia... 







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Saa kommentoida!